Niin se on, että kun päivä kaksi on harmaata ja tihkuttaa eikä valoa paljoa ole niin pakostakin mieli muuttuu samalla lailla harmaaksi. Vaan onneksi on joskus välipäiviäkin loppusyksyn ankeudessa. Kopparnäsista on tullut minulle paikka, jossa korjaan maahan painuneen mieleni. Jopa kun aurinko ei paista. Paikka, jossa ihailla luonnon suureellisuutta ja samalla antaa ajatusten virran vuolaasti solista tajunnasta esiin. Niin kävi tänäänkin. Mieleni korjaantui taas hienolla tavalla. Kopparnäs on henkilökohtainen meditaatiopaikkani. En voisi edes kuvitella kuinka kurjalta tuntuisi jos siellä joku päivä olisikin joku muu tuntematon jo paikan päällä. Onneksi tähän mennessä näin ei ole ollut. Kesällä varmasti siellä on porukkaa mutta silloin olenkin mielelläni sormet mullassa ja peppu pystyssä meidän omalla mökillä, joka on minun oma pieni paratiisini tässä maailmassa.
Vaan tuo aurinko se laskee yhä vaan aiemmin päivällä ja jos meinaa olla edes jonkun aikaa paikan päällä on sitten sinne mentävä ajoissa. Liukkaat kalliot eivät ole turvallisia kulkureittejä pimeällä. Toisaalta auringonlasku tänään oli todella kaunis joten mm siitä kuvia tässa alla.
Graniitti.jpg
Tässä nyt ensin kuva graniittikallion monista eri väreistä. Kuva otettu liikennetunnelin suun yläpuolelta Kivenlahden vesitornin läheisyydessä.
Kopparnas24112007_11.jpg
Muotoja jäätyneessä kalliolätäkössä
Kopparnas24112007_13.jpg
Sama tässä
Kopparnas24112007_21.jpg
Ja vielä kerran. Luonto on taiteellinen.
Kopparnas24112007_6.jpg
Matalalla kiertävän auringon luomat lämpimät sävyt osittain huurteisessa sammaleessa.
Kopparnas24112007_4.jpg
Kultatyttö kullattuna. Nyt selvisi, että Ljuba onkin piilopunapää. Tässä näkyykin kuinka kirkkaan meripihkan sävyiset tytön silmät voivat välillä olla.
Kopparnas24112007_3.jpg
Tässä vielä aurinko selvästi horisontin yläpuolella paikalle tullessamme. Koirille maistui jäätynyt rakkolevä mainiosti. Eivät kylläkään tuoreeltaan sitä syö. Sen pitää vissiin narskua hampaissa ennenkuin kelpaa.
Kopparnas24112007_7.jpg
Tässä nyt taas pakkasen koristelema pieni lehti.
Kopparnas24112007_17.jpg
Eipä kulunut kauaakaan kun rupesi jo aurinko painumaan mailleen. Vastavalossa koirista näkyy vain silhuetit.
Kopparnas24112007_16.jpg
Kultaa taivaalla
Kopparnas24112007_2.jpg
Iltarusko muutti taas väriskaalan mutta toki valoa riitti vielä kirmailla onnellisena peräkanaa
Kopparnas24112007_1.jpg
Ulapalla pieni vene
Kopparnas24112007_22.jpg
Päivä tummuu iltaan
Kopparnas24112007_24.jpg
Hieno on tunnelma vielä hetken verran
Kopparnas24112007_23.jpg
Ljuba nauttii vielä viimeisestä valosta rantakalliolla. Mitähän lienee tytön mietteissä? Kuvan voisi myös nimetä: Kaukokaipuu. Jotain suloisen haikeata siinä on.
Nuppu.jpg
Lehtinuppu illan pimeydessä turvallisesti kuoressaan uutta kevättä odottamassa.
Kopparnas24112007_27.jpg
Auton etulyhtyjen valossa jäätyneet ruohonkorret muistuttavat kauniita koruja
Kopparnas24112007_25.jpg
Kun meren ylle laski aurinko nousi koivikon ylle täysikuu
Sumu.jpg
Viimeisissä valonrippeissä kotimatkalla pellon yllä huojui sankka sumukerros
Laiskuus.jpg
Ja kotona oltiin rentoa reissaajaa. Tämä onkin oikein tyypillistä. Mamsi petaa ja Luca käy hetken päästä vetämässä päiväpeitteen pois tieltä. Pitäähän se olla kunnon tyynyt mahan alla.

Mukavaa tänään oli myös tavata veljenpoikani Hessu ja veljentyttöni Essi, jotka olivat partnereineen käymässä äitini luona tuossa lähistöllä. Kävinpä minäkin sitten kaffeella ja kakulla moikkaamassa nuoria. Oikein oli mukavat heidän nykyiset partnerinsakin, joita en ole aiemmin tavannutkaan. Tuli siinä vähän tenttailtua missä ovat tavanneet ja sen sellaista mutta tietty huumorinpilke silmäkulmassa. Luca otti itselleen oikein paraatipaikan Hessun vieressä sohvalla, jossa istui ylväänä ja selkä suorassa, kunhan ensin oli pienoisesta järkytyksestään toipunut kun fammun huusholli olikin täynnä ihmisiä. Kumpikin partneri sitten hyväksyttiin käsisuukoilla, kuten Lucalla on tapana. Ljuba ei niin sosiaalinen ole, joskaan ei koskaan epäluuloinenkaan, mutta kävipä Essin tervehtimässä sentään muutamaan otteeseen. Muuten viihtyi pöydän alla. Ja niinhän sinne kakunpala vahingossa tippuikin Hessulta kerran.

Muistutuksena vielä, että 27.11.2007, eli nyt tulevana tiistaina klo 19 on se koirien joulusiunaus tilaisuus Senaatintorilla ja siellä siis myös Hesy kerää varoja eläinsuojeluun.

Huomenna hakumetsälle, joten kuittaankin nyt tähän. Mieluisaa lepopäivää itsekullekin kuka ei joudu sunnuntaita työssä (tai pikkujoulukankkusessa) viettämään.