No tuon otsikon voitte toki ottaa hieman suolan kanssa. Aikamoisia palatsejahan tuolla Haukilahden hiekkarantojen toisessa päässä onkin. Mutta siellä on myös luonto kaunista ja mukava hiekkapohjainen koiraranta. Tässä vähän kuvia.

Pätkä koirarantaa

Ljubaa ei edelleenkään vesileikit kiinnosta ja joutuihan tyttö olemaan vielä tuolloin kytkettynäkin

Tässä on yksi, jota kyllä kiinnostaa, aivan kuten Cosmostakin. Tosin olen vähän erilainen mentaliteetiltäni kuin Ralf, jolle nämä vesileikitin koiran kanssa on aina oiva tilaisuus tehdä pientä treeniä.

Me Lucan kanssa vain leikitään.
Cosmos ja Ralf kiipeilemässä aallonmurtajalla

Sattui sellainen hauska mutta samalla huolestuttava episodi tuon lenkin aikana, että Cosmos bongasi sorsapariskunnan uimassa rannan läheisyydessä ja peräänhän se lintukoira silloin lähtee. Sorsat totesivatkin kaiketi äkkiä että perässä on heihin nähden raskaasti uiva ja lentokyvytön vihollinen ja pitivät Cosmos parkaa vallan pilkkanaan. Lensivät aina vaan pätkän eteenpäin ulommas ja ulommas. Kerran toinen sorsista lensikin lähes Cosmoksen pään viereen. Selvästi siis härnäsivät koiraa, joka nyt olikin todella pitkällä rannasta. Lopulta taisi Cosmoskin tajuta ettei moisia olentoja kiinni saa ja lähti vihdoin uimaan takaisin päin. Hyvä että antoi periksi sillä jos voimat olisivat ehtyneet ei olisi ollut paljoakaan tehtävissä kun koira oli jo niin kaukana rannasta.