Viime sunnuntain aurinkoisessa säässä tavattiin muitakin lagottoja kun oli joka kuukautisten City-Lagotto treffien aika. Paikkana oli Olarin koirapuisto koska vuoro oli Espoon. Lieneekö mökkisesonki vielä jatkuneen kun osanottajamäärä oli suppea. Kuvia kuitenkin sain joitakin ja oli se kyllä Ljubakin mukana mutta pysytteli omissa oloissaan käytyään ensin pikaisesti nuuhkaisemassa kutakin pörröpäätä erikseen eikä siksi ole eksynyt kuviin mukaan tällä kertaa.

Selin kuvassa on Muupe, joka on Lucan sisarpuoli. Näkeehän sen koostakin. Välissä on 6 kuukautinen pentu, jonka nimeä en kuullut.

Muupe otti tilanteen rauhallisesti.

Tässä supersuloinen pikkuinen pentu. Jo pienestä pitäen näkyy osaavan vaania. On siis ihan oikea lagotto.

Nyt minä hyökkään!

Puolustaudu jos voit!
Auts! Hirveät naskalihampaat sulla.

No hupsista. Kuinkas tässä nyt näin kävi?

Kosto on suloinen.

Kuules nyt kakara. Mä taidan istua sun päälle.

Ääh puuh. Maasta se pienikin ponnistaa.

Jalasta sua puren senkin puistokiusaaja.
Varopa vaan tai minäkin voin suuttua. Mrrr.

Minähän en pelkää. Olen rohkea ja vaarallinen.
Auts! Kukas se tässä on se puistokiusaaja?

Sisarpuolet eivät pahemmin pikkuisten temmellystä noteeranneet.

Kun puistoon tuli pikkuinen russelipoika Lucakin innostui.

Hei kaveri. Kukas se sinä olet?

Russelihan minä. Sä oot kyllä aika iso.

Älä pelkää. En mä tahdo sulle mitään pahaa. Mä vaan tykkään russeleista.
Nuori lagottoneiti yrittää takana viestittää että hän voisi hyvinkin suostua leikkimään.

Ei auta. Luca näkee vain russelipojan.
Leikittäiskö?

No voitaishan me vähän vaan kun mun on sit hypittävä tälleen et yletyn.

No jokos sä nyt meet jo pois?
Juu mamma kutsuu.

Käytiinhän sitä sitten Muupen ja isäntänsä kanssa vielä pienehkö metsäkierros siellä ihanissa Olarin metsämaisemissa että saivat nämä meidän makoilijatkin Ljuba ja Muupe vähän sitä liikuntaa.