Mikähän pahanilman lintu minua seuraa kun luonani olevilla koirilla on toistuvia tassu- taikka jalkaongelmia. Nyt on taas vuorossa Cosmos. Se alkoi toissa aamuna yllättäen linkuttamaan kovasti vaikka ei oltu edes ehditty ulkona käymään ennen sitä. Vääntelin ja kääntelin tassua ja varpaita mutta mitään kipukohtaa taikka haavaa ei löytynyt. Ei löytynyt kipukohtaa myöskään kun taivutin etujalan kohti rinnusta niin että se taipui sekä nilkasta että kyynärpäästä ja hivenen myös olkavarresta. Menimme aamulenkille ja Cosmoksen meno oli todella hyvin vaivailloista. Lenkki siis jäi jokseenkin lyhyeksi. Kotona käskin pojan makuulle mutta ilmeisesti raajassa oli myös leposärkyä sillä se vaihteli paikkaa useampaan otteeseen. Annoin sitten puolikkaan Rimadyliä pojalle ja noin tunnin päästä se sitten todellakin rauhoittui makuulle pitkäksi aikaa samaan paikkaan.
Sanomattakin selvää, että muutkin sen päivän lenkit olivat tuollaisia korttelikierroksia lähinnä.
Eilen aamulla Cosmos edelleen linkutti vaikka kun ajelin autolla Laurinlahden rantaan illemmalla ja se haistoi meren tuoksun unohtui samalla linkuttelu. Vaan enhän voinut päästää sitä veteenkään juoksemaan joskin siellä niemenkärjessä saivat kaikki kolme koiraa olla hetkisen vapaana. Heitä (siis poikia oikeastaan) piti kokoajan vahtia haukan silmin sillä siellä olevalla kivilaiturilla istui pari ulkomaalaista kalassa. Kaloja he myöskin saivat ja tämä tuntui kovasti kiinnostavan näitä pojankoltiaisia. Ljuba ei välittänyt tuon taivaallista kalastajista ja pysytteli pyytämättäkin siinä lähettyvilläni. Hieman se Cosmos kävi kuitenkin rantavedessä kahlaamassa mutta keppiä en sille heitellyt ettei se vallan innostuisi uimaankin.
Ilta-aurinko paistoi niin nätisti ja olisihan siellä ollut kiva viettää pitempäänkin mutta piti kuitenkin huomioida Cosmoksen tilanne ja niin palasimme autolle melko pian. Särkylääkettä en eilen antanut koska linkutus oli kuitenkin edellispäivää vähäisempää.
Päätettiin Cosmoksen hussen kanssa, että tänään soitan eläinlääkärille jos vielä linkuttaa. No en sitten soittanut kun ei enää kotona aamulla linkannut. Jonkin verran linkutti ulkona kovalla alustalla mutta hevostallin rinteen ruoholla ei sitten yhtään.
Olin myös jo löytävinäni kivun kohteen. Kun päätin kammata Cosmoksen, josta lähtee aivan karvavuoria, syystä että eilen tein monen tunnin suursiivouksen ja yhdessä yössä se oli ehtinyt karvastaa niin paljon että sain siitä puoli rikkalapiollista karvoja lakaistessani lattiat aamulla.
Karvaa tarttuikin kampaan aivan kiitettävästi mutta kun kampasin Cosmoksen kipeän raajan lapaluun takaata (missä on olkalihas) sen iho vetäytyi kasaan, niin kuin koiran iho tekee kun sitä kosketaan johonkin kipukohtaan. Kipu oli siis lihaksessa ei luustossa ja näin ollen pidän turhana lähteä sen takia eläinlääkäriin. Annoin lenkin jälkeen Cosmokselle puolikkaan Rimadyliä jotta mahdollinen tulehdus ei lähtisi leviämään ja pidän edelleen lenkit lyhyenä. Eipä tuollaiselle asialle paljoa muutakaan voi tehdä, oli se sitten revähdys tai rasitusvamma.
Toivotaan, että Cosmos onkin täysin kunnossa taas muutaman päivän päästä sillä onhan tämä tylsää kun ei saa ulkoilla kunnolla kaikille osapuolille.
Muutaman kuvan nappasin pikaisesti siellä Laurinlahden niemenkärjessä ja yhden kävelytien varreltakin.

Koirat rivissä

Keppilöytö

Kalamiehet saivat kalan ja sekös oli Cosmoksesta mielenkiintoista.

Cosmos poseeraa kauniisti

Ilta-aurinko värjäsi Ljuban ihan punaruskeaksi. Vähän se näyttää silmiinkin ottaneen kun niin siristelee.

Lucalla on sen tavanomainen 'kylähullun' ilme.

Rantakukkaset. Kalliotkin näyttivät niin punaisilta kun aiemmin päivällä näyttävät lähes valkoisilta.

Viimeinen poseeraus ennen paluutamme.

Taivaskin alkoi jo vaihtumaan roosan sävyiseksi kun aurinko oli jo lähes puitten takana.

Auringon kultaamat mastot.

Aiemmin eilen päivällä olin äitini kanssa kadonneen television metsästysreissulla. Äidin vanha TV kun jätettiin mökille. Nyt sitten on äidillä moderni 15" taulutelevisio ja samalla hankittiin se tallentava digiboxikin. Ko. ostoskeskuksen parkkipaikalla oli varsinainen ruska-ajan riemujuhla.

Näin sitä löytyy kauneutta mitä kolkoimmistakin betoni- ja asvalttirakennelmista.