Kuten ehkä olettekin huomanneet, minua kiehtoo taivas kuvausaiheena. Liekö syynä niin moni vuoden sisällä sinne mennyt rakas karvainen ystäväni.
Oisko tuossa pilvessä Taro papan hahmo suloisine dumbokorvineen? Onko tuossa Taccu vaarin kihara pää pilven muodossa? Pikku Mimosa mummeliko tuossa taivaankannella tepsuttelee tomerana? Nappisilmä Masiko se siellä pilvessä meille häntäänsä heiluttaa? Josko sieltä katselisi alas Pave papan pörröpää?
5 lokakuuta tulee vuosi täyteen siitä kun Taro nukkui pois ja sen jälkeen on siis tämän vuoden puolella mennyt Lucan velipoika Masi, Tiinan ihana Mimosa yorkki, Taccu entinen Viron hoidokkini ja nyt sitten Virosta tullut Pave. Taccu ja Pave eivät saaneet kovinkaan kauaa nauttia kodin lämmöstä täällä Suomessa mutta puolisen vuotta kuitenkin kumpainenkin. Parempi sekin kuin ei ollenkaan. Eipä Tarokaan kovin kauaa elämääni sulostuttanut. Puolitoista vuotta yhteistä taivalta me sentään saatiin. Olkoon nämä kuvat kunnioitus kaikille heidän muistoilleen.

Hvitträsk by night

Pilvet Inkoon hiilisataman yllä

Nötön salmi ja kesäpilvet

Iltataivas lahden yllä

Sama toiseen suuntaan

Iltataivas ja kaislikon ruskaväritys