Niinhän se on vaikka mitä tragedioita tapahtuu niin täällä kuin maailmallakin, että muu maailma sen kun porskuttaa eteenpäin. Näin vaikka joiltakin se elämä pysähtyikin kuin seinään katoavassa hetkessä. Seuraamukset ovat kaikin puolin kammottavat. Ihmisiä joiden elämä on pirstaloitunut. Niin uhreiksi joutuneitten omaiset kuin tekijänkin perhe. Kuuleman mukaan ovat saaneet jopa tappouhkauksia. Miksi ihmiset eivät voi ymmärtää, ettei mieleltään sairaan henkilön perhettä voi vetää edesvastuuseen? Heidän kannettavaan on moninkertainen taakka. Rakkaan menetys. Lopun elämän häpeän tunne. Järkytys siitä, että perheenjäsen kykenee tällaisiin kauhutekoihin. Itsesyyttelyt. Eikö se riitä.
Tekijällä on veli joka on itse vasta hyvin nuori. Vain 11 vuotias. Kuinka hän kykenee käsittelemään tällaista asiaa kun ympäristöstä edelleen yritetään murentaa perheen sisäisiä suhteita. Julmaahan tämä oli. Niin monen henki meni kertaheitolla. Julmia ovat yhtälailla he jotka näitä tappouhkauksia sun muita perheelle lähettelee. En voi sellaisten ihmisten (ja kaiketi heitä ei edes voi laskea minkäänlaisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiväksi) motiiveja mitenkään ymmärtää ja omasta puolestani pidän tuollaista käytöstä alle kaiken arvostelun. Haluan kuitenkin osoittaa myötätuntoni myös kaikkia niitä koulun oppilaita kohtaan jotka menettivät toverinsa ja hyvät ystävänsä. Varsinkin ystäväni tyttärelle Juulialle, joka käy tuota koulua ja joutui läpikäymään kauhun hetket ja nyt tuntemaan kuinka turvallisuuden tunteelta vedettiin pohja alta. Tiedän että hänen äitinsä (joka omistaa Lucan siskon Magan) joskus täällä käy, joten edelleen suuri voimahali sinne teille.

Ilma on ihan p:stä mutta ehkä se onkin soveliasta tällaisena aikana. Taivaskin itkee. Niinkuin se itki päivänä, jolloin Taro lähti enkeliksi taivaaseen. Mulla on siis täällä neljä hyvin märkää koiraa makaamassa kussakin nurkassa syötyään ensin iltapuruluunsa. Isoille isot Bucadogit ja pienille ne pienemmät. Ne kun ovat nuo Vilman ja Nellin perhe lähteneet Roomaan nauttimaan paremmista säistä ja historian huminoista. Rooma se onkin upea kaupunki. Olen siellä joskus vuosia sitten käynyt.
BucaJengi.jpg
Nelli otti sängyn paikakseen syödä puruluunsa. Normaalisti se on kiellettyä mutta kun toinen on tuollainen herkkä pieni prinsessa niin minkäs voit.
BucaJengi1.jpg
Vilma jäi suosiolla eteiseen. Vilma vetelikin kaksi näitä sillä aikaa kun Nelli kunnostautui yhden syömisestä.
BucaJengi3.jpg
Ljuban itseoikeutettu paikka on aina keittiössä. Tais salama häikäistä kun silmät räpsähti kiinni.
BucaJengi2.jpg
Luca taas syö luunsa aina olohuoneessa jos ulkona on liian märkää. Muuten syö mielellään myös pihalla kun saa olla siellä taatusti rauhassa.

Tässä sitten muita kuvia muutaman päivän ajalta kun en ole viitsinyt niitä viime aikaisten tapahtumien vuoksi aiemmin julkaista.

Rotukoirat ovat arvokkaita ja hienoja ja seropit ovat piskejä. Vai onko se näin? Päätelkää itse.
RotukoiraJaPiski4.jpg
Sekoboltsi
RotukoiraJaPiski2.jpg
Yritän olla kuin en olisikaanRotukoiraJaPiski8.jpg
Jospa söisin vähän tätä jäätelöä tässä enkä ole huomaavinanikaan tuota möyrijää tuolla taustalla
RotukoiraJaPiski5.jpg
Mmm maukasta. En näe enkä kuule mitä takanani tapahtuu.RotukoiraJaPiski15.jpg
Kyllä vähän hävettää kuulua samaan perheeseen tuollaisen kanssa
RotukoiraJaPiski11.jpg
Mitähän se nyt tuolla uhoo? En kuule ollenkaan - en.
RotukoiraJaPiski12.jpg
Toivottavasti kukaan ei näe että olen tässä tuollaisen riehujan kanssa samalla kasalla.

Improvisoitua raunio- ja hakutysökentelyä ketteryystreeneineen.
Suvisaaristo0811200714.jpg
Ensin etsitään sortuneella kivilaiturillaHanikka0611073.jpg
Sitten tutkitaan kalliokielekkeet
Hanikka0611074.jpg
Jatketaan pronssiaikaiselle kiviröykkiölle
Hanikka0611075.jpg
Näiden rappusten myötä tulee myös sitä ketteryystreeniä. Tämä vielä siis lämmittelyasteella.
Suvisaaristo081120078.jpg
Tässä ollaan jo siirrytty astetta vaikeampaan tasoon. Lintutornin huipulla piti käydä myös  etsimässä. Ljubalta tämä sujui kuin lasten leikki. Lucaa hieman jännitti ne jyrkät portaat.
Suvisaaristo081120079.jpg
Matkan varrella ollutta monttua ei saanut jättää tutkimatta.
Suvisaaristo081120073.jpg
Myös hämyisessä metsälammessa olis voinut olla joku eksynyt ihminen. Siispä sekin tutkittiin. Ensin esteet pois tieltä.
Suvisaaristo0811200723.jpg
Tarkkaa nenätyöskentelyä pitkin rantakallioita.
Suvisaaristo0811200724.jpg
Ettei ois joku onneton mennyt vaan veteen.
Suvisaaristo0811200722.jpg
Oisko joku kömpinyt tuulta suojaan vanhan veneen alle
Suvisaaristo0811200717.jpg
Täällä on oikea raunioröykkiö. Se on tutkittavata tarkkaan
Suvisaaristo0811200719.jpg
Missä vaan saattaisi olla joku loukkaantunut avun tarpeessa.
Suvisaaristo0811200721.jpg
Tämä neitokainen ei jätä hommaa puolitiehen. Joka sentti on käytävä läpi.

Sitten vaan muita kuvia
Suvisaaristo081120075.jpg
Lintutornista nähtyä
Suvisaaristo0811200730.jpg
Synkkä paikka
Suvisaaristo0811200712.jpg
Sortunut kivilaituri lähikuvassa
Suvisaaristo081120071.jpg
Pelottava metsän peikko
Suvisaaristo0811200729.jpg
Löydä kuvasta toinen koira